keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Syyttämättä paras

Älä syytä vaimoasi, lapsiasi, koiriasi, työtäsi, opiskeluasi/opiskelemattomuuttasi, sukuasi, vanhempiasi, tätä aikaa, työllisyystilannetta, liikkumattomuuttasi, pankkitiliäsi, asuntojen hintaa, autojen heikkoa kuntoa, tavaroiden/palveluiden hintaa, saasteita, hihhuleita, fanaattisia hulluja... älä syytä itseäsi. Älä syytä mitään yhtään mistään...

Älä syytä mitään, sillä syyllisestä tulee syyllinen sinun mielessäsi, vain sinun sitä syyttämällä.

Syyttäminen on aivan tarpeeton lisä. Se on käärmeelle jalkojen liittämistä. Se mitä tapahtuu oikeussalissa on asia erikseen eikä siitä sen enempää. Tässä on puhe, on psykologisesta syyttämisestä. Kyse syyttämisessä on siitä, että työnnetään vastuu omasta olosta jonkin asiantilan syyksi.

"Tuo on syyllinen. Minä en ole vastuussa."

Käytännössä tämä tapahtuu kuitenkin niin, että syyttämällä lisätään vain omaa taakkaa ja omaa tunnetta syyllisyydestä, koska alitajuisesti tiedän ettei kukaan muu ole vastuussa elämästäsi.

En voi olla vapaa niin kauan kuin syytän jotain ulkopuolista elämästäni. En voi olla onnellinen niin kauan kuin vieritän syyn elämästäni jonnekin ulkopuolelle. En voi myöskään olla vapaa jos syytän itseäni siitä että työnnän vastuun elämästäni ulkopuolelleni :)

Kyse ei siis ole siitä, että lopettaisit syyttämisen, vaan siitä että huomaat milloin näin teet. Se loppuu kyllä itsestään.