torstai 2. heinäkuuta 2015

Halusta valaistua

Tämä ei ole vitsi ja on juuri sitä :)

Aluksi ongelmana on se kuinka vapautua/valaistua. Sitä oppii päästämään irti kaikenlaisista takertumista kunnes lopulta huomaa ettei ole mitään takertumaa vain pelkästään 'halu irrottautua takertumista'. Tämä on ns kaksoissidos.

Ainoa asia,
joka pitää sinua vankina,
on halusi vapautua.

torstai 28. toukokuuta 2015

Mormonien paluu

Saan 3 veelle Kaapon pyörimään, että ehdin hieman siivoamaan niin...
Ding-Dong
.
- Olemme Mormoneita. Saameko tulla sisään?
- Ei nyt.
- Minä olen vanhin ***** ja hän vanhin *****.... Tämä on Mormonien kirja...
- Mulla on se... Ja olen käynyt siellä Espoon Temppelissä.
Vanhin on silminnähden ällistynyt.
- Oletko uskovainen?
- Kyllä ja en.
- ??
- Se minkä koen merkitykselliseksi on jotain mitä on hyvin paljon tässä enkä pysty sitomaan sitä minkä koen merkitykselliseksi mihinkään uskonnollisiin tai ei-uskonnollisiin sanoihin.
- En ymmärrä...
- Ei se mitään, en mäkään:) Olennaista ei ole se ymmärrätkö minua tai ymmärränkö sinua. Olennaista ei ole ymmärtäminen vaan välittäminen ja myötätunto. Olennaista ei ole se mihin uskomme vaan mitä teemme jos yksi meistä kaatuu korisevana maahan.

Kättelimme ja toivotin kaikkea hyvää.

torstai 16. huhtikuuta 2015

Sateen ääni ei kaipaa käännöstä

Jokainen pyhä kirja on tienviitta, jonka on tarkoitus ohjata kohteeseensa. On kuitenkin hyvä huomata, että tienviitta on eri asia kuin paikka johon se osoittaa. Tienviittaa kun voi olla kännöksen käännöksen käännös joten sen juurelle ei kannata välttämättä kynttilää sytyttää tai pyhättöä rakentaa.

Jos olet matkalla Kehä 1lle älä ala rakentaa temppeliä ensimmäisen tienviitan alle jossa lukee tuo Kehä 1.

torstai 9. huhtikuuta 2015

Älä vihaa itseäsi

Älä vihaa naapureita, kaupunkilaisia, maalaisia, homoja, transuja, ulkomaalaisia, ateisteja, uskovaisia, muslimeja, persuja, kokoomuslaisia, vassareita...

Älä vihaa mitään erilaisia, vain koska he poikkeavat siitä ryhmästä johon katsot itse kuuluvasi. Me olemme lopulta kaikki samassa veneessä, ja jos se uppoaa, on hyödytöntä äyskäröidä vettä naapurin puolelle.

Et voi vihata sitä minkä ymmärrät.
Älä julista tyhmyyttäsi vihaamalla sitä mitä et ymmärrä.

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Pari sanaa kohtaamisesta

Käytin eilen koirat pikaisesti vain korttelin ympäri, koska lapsista vanhin valvoi nuorinta. Ehdin kulkea minuutin kun tolppaan nojannut nainen alkoi kyselemään koirista. Kerroin.

Minkä ikäisiä? Minkä nimisiä? Kumpi on pomo?

Tie oli aivan jäinen. Rouva kysyi jos hän voisi ottaa minusta tukea. Sanoin että OK. Hän haisi vanhalle viinalle ja hän oli nähnyt elämää liikaakin. Pelkäsi kaatuvansa ja kädessä oli kuulemma tikit. Kerroin etten minäkään oikeastaan saanut kaatua kun kallossa oli reikä. Aivoinfarkti vm 2010. 3 vkoa sairaalassa, 2 leikkausta ja meinasin kuolla jne Saavuimme tien päähän, hän kiitteli kovasti ja toivotti Jumalan siunausta.

Sitten hän sanoi jotain. Tiesin yhtäkkiä että viides vaihde lähti päälle. Tiesin että nyt mennään. Tiesin jotenkin miten sydämeni aukeni. Sanoin jotain tarpeettomista ja turhista taakoista. Sanoin jotain turhista menneisyyden painolasteista, joita kannamme (aivan turhaan) mukanamme. Hänen silmänsä kostuivat. Hän vapisi. Hänestä näki miten sanat osuivat jonnekin todella syvälle. Hän halasi. Kiitti. Erosimme hymyillen.

Olennainen Pointti minkä tajusin...

Sanat jotka sanoin eivät itsestäni olleet kovinkaan hyviä tai tilanteeseen edes kovinkaan sopivia mutta olennaisempaa olikin jokin aivan muu.

Minulla ja sanomisillani ei ollut niinkään väliä vaan että jotain tapahtui. Aukesi minussa ja hänessä.

Hän kuuli sen äänettömän äänen, joka sydämessäni lauloi kaikkien sanojeni takana ja niistä huolimatta.

Tällöin en voinut oikeastaan ottaa mitenkään kunniaa hyvistä sanoistani, oikeasta toiminnastani tms

Se ei ollut minusta kiinni.

torstai 5. helmikuuta 2015

Menettämisen Laki

Tukeudu vain siihen mikä on pysyvää, sillä kaiken tulet menettämään.

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Zen ja pahanolon taito

Meidän on tehtävä töitä pahanolomme eteen :)

Meidän on muisteltava sitä kun meitä kohdeltiin epäoikeudenmukaisesti. Meidän on kerättävä kasaan pahat muistomme ja meidän on lilluttava niissä. Kuin lehmät meidän on märehdittävä niitä.

Onnellisuus on tuon työn puutetta vaikka monesti nähdään päinvastoin, niin että ollakseen onnellinen on tehtävä töitä. Vitut. Miten paljon vaivaa lapset näkevät ollakseen onnellisia? Lapset erottaa aikuisista kokemuksen puute, ja se, etteivät he ole vielä oppineet olemaan onnettomia. Lucky them.

"Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnetonta menneisyyttä." :)

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Syyttämättä paras

Älä syytä vaimoasi, lapsiasi, koiriasi, työtäsi, opiskeluasi/opiskelemattomuuttasi, sukuasi, vanhempiasi, tätä aikaa, työllisyystilannetta, liikkumattomuuttasi, pankkitiliäsi, asuntojen hintaa, autojen heikkoa kuntoa, tavaroiden/palveluiden hintaa, saasteita, hihhuleita, fanaattisia hulluja... älä syytä itseäsi. Älä syytä mitään yhtään mistään...

Älä syytä mitään, sillä syyllisestä tulee syyllinen sinun mielessäsi, vain sinun sitä syyttämällä.

Syyttäminen on aivan tarpeeton lisä. Se on käärmeelle jalkojen liittämistä. Se mitä tapahtuu oikeussalissa on asia erikseen eikä siitä sen enempää. Tässä on puhe, on psykologisesta syyttämisestä. Kyse syyttämisessä on siitä, että työnnetään vastuu omasta olosta jonkin asiantilan syyksi.

"Tuo on syyllinen. Minä en ole vastuussa."

Käytännössä tämä tapahtuu kuitenkin niin, että syyttämällä lisätään vain omaa taakkaa ja omaa tunnetta syyllisyydestä, koska alitajuisesti tiedän ettei kukaan muu ole vastuussa elämästäsi.

En voi olla vapaa niin kauan kuin syytän jotain ulkopuolista elämästäni. En voi olla onnellinen niin kauan kuin vieritän syyn elämästäni jonnekin ulkopuolelle. En voi myöskään olla vapaa jos syytän itseäni siitä että työnnän vastuun elämästäni ulkopuolelleni :)

Kyse ei siis ole siitä, että lopettaisit syyttämisen, vaan siitä että huomaat milloin näin teet. Se loppuu kyllä itsestään.