maanantai 16. kesäkuuta 2014

Tarkoituksellinen merkityksettömyys

H kyseli Twitterissä Elämän tarkoituksellisuudesta eli mitä järkeä tässä kaikessa on?

Vastasin rakentavasti ettei mitään :)

Olen kirjoittanut tästä aiemminkin, mutta kirjoitan jälleen, koska periaatteessa saarnaan merkityksettömyydestä ja nihilismiltä kuullostavasta tyhjyydestä. Kuulostaa kovin kolkolta :) Vastaus tähän merkityksettömyyteen on kyllä ja ei. Pointti on se ikivanha, ettei se päämäärä, vaan se tanssi, ei jokin yksityiskohta vaan kokonaisuus.

Jos elämää yrittää vain järkeillä päätyy puhtaaseen nihilismiin. Ja tuskaliaaksi tämä käy jos yrittää löytää jonkin tarkoituksen. Mikään ei tarkoita mitään. Eivät tästä tyhjyydestä kuitenkaan kärsi puut, kivet, linnut, eläimet tai lapset. Ne vain elävät/tanssivat... mutta "ne eivät osaakaan kysyä kaiken tarkoitusta niinkuin aikuiset osaavat." Kysymykseen tietenkin voi yrittää hakea vastausta, mutta kipua ei synny niinkään siitä, ettei vastausta löydy, vaan siitä, että sitä yrittää hakea.

Vastaus kuitenkin löytyy kun antautuu katsomaan esim tarkoituksetonta luontoa edessään, ilman, että hakee kaikelle syytä. Ikäänkuin koko elämän juoni on vielä auki, eli kesken, jolloin se on vain jätettävä auki, niin ettei jollain selityksellä yritä lopulta sulkea sitä johonkin kauniiseen ja valmiiseen pakettiin, joka ei kuitenkaan sulje merkityksettömyyttä pois, ja kuitenkin kaikki jää lopulta auki.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Henkinen tie

Pitkä ja työläs matka
jonka ihminen tekee
päästäkseen siihen pisteeseen
jossa jo on.

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Arvaamattomuuden rakennemalli

Ei Elämä odota et sä olisit valmis. Ei elämä odottele et sun suunnitelmat toteutuu. Elämä on täysin arvaamaton. Se vie meitä kuin mätää kukkoa. Sä voit kokea et olet aallonharjalla ja hallitsemassa tilannetta, mutta seuraavana hetkenä sinua saatetaankin vedellä pitkin lattiaa niin ettet edes ehdi kyselemään mitä tapahtuu.

Kaikki voi olla ohi sekunnissa ja sun elämäs oli tässä... ja sun elämäsi on tässä.

Näe se.

lauantai 7. kesäkuuta 2014

Jos kaikki on unta...

Jos kaikki se mitä on,
on unta,
niin kaikki yritykset vapautua tästä unesta ovat myös unta.
Jos tämän tajuaa, herää.

torstai 5. kesäkuuta 2014

Tuomiopäivä on tänään

"Niinkuin tuomitset, sinut tuomitaan"

tarkoittaa:

Ne rajat, joilla pyrit rajoittamaan muita, rajaavat myös sinua itseäsi. Sinä itse asetat ne rajat joiden kuvittelet rajaavan myös muita.

Kun tuomitset jonkin asian vääräksi, kärsit tunnontuskia, kun siihen itse lankeat.

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Hallinta

Mitä jos vain suostusit astumaan tyhjän päälle. Mitä jos suostuisit päästämään irti siitä kontrollista johon tukehdut.

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Pari sanaa Kiitollisuudesta

Eilen yhdessä Facebook ryhmässä, joka liittyi Henkisyyteen kyseltiin Kiitollisuudesta ja vastasin siihen jotain ympäripyöreää. Tänään tullessani töihin tajusin mitä minun olisi pitänyt vastata:

Olen kiitollinen siitä, että kävelen. Olen kiitollinen, että syön ja ulostan itse. Olen kiitollinen siitä millin tuhannesosasta, joka esti verta pääsemästä aivokuorelleni. Olen kiitollinen siitä, että pystyn puhumaan ja kirjoittamaan tämän. Olen kiitollinen siitä käsittämättömyydestä, että näin kävi.

Olen niiden harvalukuisen joukossa joille kävi näin, mutta silti olen elossa ja vammautumatta todella pahasti. Saan halata lapsiani, vaimoani ja sitä kolmatta lasta, joka syntyi kaiken tämän jälkeen. Tämä kolmas lapseni ei tule koskaan muistamaan sitä mitä isälle joskus kävi. Hänelle tämä on vain tarinaa, joka sattui joskus ennen häntä.

Olennaista tässä kaikessa on se sanaton käsittämättömyys. On ikäänkuin kiitollinen, mutta varsinaista kohdetta ei kuitenkaan ole. Sitä seisoo suu auki hoomoilasena siitä, että mitä oikeastaan tapahtui.

Tässä sitä edelleen ollaan.

Ilmeisesti.