tiistai 6. toukokuuta 2014

Pari sanaa Ristin Johanneksen Pimeästä Yöstä

Edellinen lainaukseni saatetaan kokea piikkinä kristityille, taivaan odotuksille ja Jeesuksen merkittävyydelle.
Tämä kertoo siitä ettei lukeva kristitty ole mitenkään ymmärtänyt Ristin Johanneksen sanomaa Pimeästä yöstä ja siis Kristillisen Mystiikan ytimestä. Ja varoituksen sana sille, joka saa allergiaa kristillisestä kielestä. Jätä lukeminen tähän. (Spoilerwarning xD)
Joskus käy niin että kristillinen seuraaja syöstään ns Pimeään Yöhön jossa Jumala tuntuu täysin kadonneen. Seuraaja tuntee sydämessään, että Jumala kyllä on olemassa, mutta Jumala on ikäänkuin siirtynyt syrjään. Hän on ikäänkuin kadonnut näyttämöltä. Tietoisuus tästä on kristylle sietämätöntä, mutta toisaalta hän näkee tämän pimeyden/Jumalan poissaolevuuden olevan hänelle itselleen hyväksi. Hän ei opi itsenäisyyttä piipittäessään linnunpesässään lisää ruokaa, vaan hänen rakastava Äitinsä työntää hänet pesästä, jotta hän oppisi lentämään itse.
Kristityn on mahdotonta oppia itsenäisyyttä jos hän pakenee aina turvaan ns kovassa paikassa kuin pieni lapsi. Tämä on sallittua tietenkin, mutta jos haluaa yhtään enempää seurata hänen on astuttava pimeään yöhön. Paradoksi onkin siinä, että seuraaja on valmis seuraamaan, ja kun seurattava astuu talosta ulos pimenevään yöhön niin seuraaja astuu ulos jolloin seurattavaa ei enää näy missään. Siitä alkaa pimeä yö. Paluuta ei enää ole. Jos siis olet jo ulkona, takaisin ei enää pääse.

Ei kommentteja: