keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Zen ja pysähtymisen taito

Mökkiläinen saattaa touhuta koko päivän, hakata halkoja, kaataa puita jne. Illalla hän sitten käy saunassa. Istahtaa terassille nauttien yhtä olutta samalla pääskyjen lentoa katsoen. Hän toteaa: "Onpas mahtavaa olla mökillä!" Hän on touhunnut koko päivän ja tämä on ensimmäinen kerta kun hän Pysähtyy. Hän ei huomaa tätä vaan päättää tulla jatkossakin mökille touhuamaan.

Työmies tekee töitään. Yrityksistä huolimatta työ ei onnistu. Hän tappelee aikansa, hikoilee, lyö hanskat tiskiin ja toteaa pitävänsä tupakkatauon. Hän istuu paikalleen. Polttaa savukkeen ja rauhoittuu. Tämän jälkeen työ sujuu kuin leikki. Hän istuu hetkeksi paikalleen.

Paljolla työllä ja yrittämisellä on arvonsa, mutta suunnaton arvo on kyvyllä olla tekemättä mitään. Täysin tarkoituksettomalla olemisella. Kaikki luova ja uusi asuu siinä pisteessä, jossa uskaltaa pysähtyä.

Jos henkisestä tiestä on jotain hyötyä se saa kulkijansa lopulta pysähtymään. Kulkija sinällään ei voi pysäyttää kulkuaan sillä kulkija = liikkuva prosessi. Liike vain jonain hetkenä lakkaa eikä erillistä kulkijaa enää ole.

Vauhdin pysähtyminen tarkoittaa sitä että huomaa olevansa siinä missä on.

6 kommenttia:

Peppone kirjoitti...

Luin näitä sun juttujasi ja huomasin sen tosiseikan että jokaisessa on totuus - juuri se mikä meiltä jää niin usein huomaamatta. Hemmetin hyviä tekstejä.

e kirjoitti...

Jokaisessa, melkein, toistan samaa asiaa uudestaan ja uudestaan :) kts seuraava postaus... Joka siis on vasta tulossa :)

Peppone kirjoitti...

Niin, mutta sä olet oivaltanut Asian ja tuot sen olennaisen esiin tavalla jota ei me muut osata ajatella ----> homman ydin! Siitä pojot.

e kirjoitti...

Kuitenkaan ns minä en ole oivaltanut ns asiaa. Ymmärrän kuitenkin pointtisi ja kiitän siitä :)

e kirjoitti...

Ja siis oivallus ei ole minun.... Sillä ei ikäänkuin ole mitään tekemistä kanssani.

e kirjoitti...

Se ei ole minun.