tiistai 29. tammikuuta 2013

Lyhyt kertaus menneestä

Viime vuonna vapun jälkeen syntyi 3s lapsi ja kastetilaisuudessa, jonka veti sama pappi jonka piti hoitaa meidän salahäät 2010, menimme naimisiin. Jälleen yllätyksenä vieraille.

Lopulta myönsin tunteen tasolla etten voi jatkaa Lajia enää. Järjeilin tämän jo hyvin pian onnettomuuden jälkeen mutta tunteiden tasolla päästin irti vasta pari viikoa sitten.

En ole päättänyt jatkaa blogia mutta en myöskään lopeta sitä. Nyt se vain on enemmän kuin telakalla. Kirjoitan nyt ja muuta vastausta ei ole. Elämä jatkuu kunnes loppuu.

Nyt ja aina.

Kaikkea hyvää juuri sinulle.

8 kommenttia:

Kirsti Ellilä kirjoitti...

On hauska yllätys, kun blogi pitkän hiljaisuuden jälkeen yhtäkkiä herää henkiin. Väliaikaista kaikki on vaan, laulettiin vanhassa iskelmässä. Siis myös hiljaisuus on joskus väliaikaista.

Rita kirjoitti...

Kaikkea hyvää sinullekin ja mehän näemme Facessa :)

e kirjoitti...

Lukekaapa uudestaan. Nimittäin päivitin tekstin... Tuli pieni kömmähdys...

e kirjoitti...

En siis ole lopettamassa. Blogi on nyt auki 24/7 ja se ei ole ns telakalla enää.Väliaikaista kaikki tosiaan on. Katsotaan miten käy.

HeidiR kirjoitti...

Kaikella on aikansa. Kaikelle on paikkansa. Joskus on enemmän sanottavaa, joskus vähemmän. Itselleni on mukava, että on olemassa oma blogi, jonne voin joskus jotain kirjoittaa, jos siltä tuntuu.

Ja vaikka sinä et tänne pitkään aikaan kirjoittaisi, on hyvä, että tekstit ovat täällä. Joku ensikertalainen saattaa ne löytää ja ilahtua. :)

e kirjoitti...

Oikeastaan sama pointti itsellä. Portti on auki sen sijaan että se on kiinni. Käytännössä tänne ehkä ehdi kirjoittamaan mutta tie on ainakin aurattu valmiiksi.

Marmustoi kirjoitti...

Tiet on aurattu, ovet avautuvat, jos sinä ne haluat avata. Joskus mennään tietä pitkin, joskus istutaan tien penkalle miettimään. Täällä me kaikki olemme, tallustamassa eteenpäin tai tien penkalla istuskelemassa. Kiva kun annoit kuulua itsestäsi.

e kirjoitti...

:)