torstai 12. tammikuuta 2012

Sarkastis-ironinen-nihilismi

Kaikki lähti liikkeille siitä et vastasin yhteen tweettiin kielteisistä ihmisistä. Vastasin kutakuinkin et:

"Negatiivisen mielestä elämä on vain paskaa, niin kuin se onkin, mutta kun tämän elämän paskuuden myöntää niin ei se niin paskaa olekaan. "

Kuitenkin jäin vähän pohtimaan et en arvosta kauhean korkealle semmoista sarkastista ironiaa elämänasenteena joka nihilistisyydessään tuntuu olevan kaiken yläpuolella... mutta niin sen on tarkoitus ollakin. Se suojelee itseään asettautumalla norsunluutorniin joka on rakennettu sarkasmista, ironiasta ja nihilismistä. Se yrittää olla tarpeeksi etäällä ja se ei anna minkään tuntua. Se yrittää ympärileikata sydämensä. Tämä ei kuitenkaan elävältä ihmiseltä onnistu, sillä Mikään ei kuitenkaan ole turvassa. Elämää ei pääse karkuun, sillä omasta sydämestään ei pääse eroon. Koskaan.

9 kommenttia:

Päkä kirjoitti...

Ja kun oikein tarkkaan katsoo oman mielipiteensä taakse, voi jopa huomata tosiasian, että elämä on HYVÄÄ nyt. On hyvä olla elossa ja hengittää, ulkoisista olosuhteista huolimatta. Toisille tämän tosiseikka valkenee vasta, kun katsoo kuolemaa silmästä silmään tai jos joku laittais tyynyn kasvojen eteen tai veitsen kurkulle.

Negatiivisuus tuntuu toisille olevan tapa, jota ei ole kyseenalaistanut ja sillä kuvittelee saavuttavansa jotain.

Tiuku kirjoitti...

Kaikella on aikansa.

e kirjoitti...

Paradoksaalisesti negatiivisuudella suojaudutaan sitä vastaan että kaikki saattaakin olla ihan hyvin :)

e kirjoitti...

...ja Tiuku. En tuntisi sarkastis-pessimistis-ironis-nihilististä puolta niin hyvin, jos en olisi sitä itse kokeillut.

Päkä kirjoitti...

Miksi siltä pitäis suojautua, että kaikki on hyvin?

Vai kuvitteleekohan sitä negatiivisuudella saavansa aikaan jonkin muutoksen.

Anonyymi kirjoitti...

Jotta voi tuntea hyvän elämässään ja suhtautua positiivisesti,täytyy tiedostaa paha.Minulla tai maailmassa ei todellakaan kaikki ole hyvin. Eli elämässä on paskaa. Mutta ei kaikki. Negatiivisuuteen ei mielestäni kannata tarttua. Joku voi sanoa, että mitä hyödyttää sen paremmin tarttua positiivisuuteenkaan? Elää positiivisella asenteella. No, ainakin on parempi mieli itsellään.Jotakin sellainen positiivisuus saattaa ärsyttää mutta sille ei mitään mahda. Tämä on kuitenkin minun elämäni ja minun sydämeni. Ja kuitenkin oma itse on tärkein. On pakko olla. Tai muuten ei ole enää minä. Kun on kokenut negatiivista, huomaa paremmin positiiviset asiat. Jos haluaa. Sanotaan, että kun suhtautuu pessimistisesti asioihin ei pety. Jaa.Iloitseeko sellainen ihminen siitä että nyt en pettynyt, kaikki meni juuri niin huonosti kuin ajattelinkin.Tai iloitseeko, että nyt meni hyvin. Ei, hän sivuuttaa hyvin menneen asian ja keskittyy odottamaan seuraavaa huonoa.
Eli, kuten sanoin:olet täysin oikeassa.
Positiivisesti Serpentiina

Tiuku kirjoitti...

Ajattelin lähinnä, että myös kuvaamallasi asenteella on aikansa. Kunnes on jonkun muun asenteen aika.

Niin kuin lienee käynyt sullekin :)

Päkä kirjoitti...

Mä en tarkoita positiivista asennetta tai ajattelua, se on kokemukseni mukaan edelleen mielen tuotetta kuten negatiivisuuskin. Tarkoitan riittävää HILJAISUUTTA, jotta voi nähdä tosiasian mielipiteen takana, että elämä on hyvää. Voihan sitä kuvitella miltä tuntuis, jos joku painais päätä veden alle, silloin vois nähdä tosiasian, että on aika kiva hengittää, on kiva olla elossa.

e kirjoitti...

Päkä: Negatiivisuus on suojamuuri sitä vastaan että sattuu ja kaiken pohjalla on se ajatus piilossa ettei mitään hätää tai ongelmaa ole. Muttaa näin ei saa olla sanoo mieli. On oltava pahuus, ja huono ja kaiken loppu.

Serpentiina: Negatiivisuus ja positiivisuus ovat kuin kolikon kaksi puolta. Ei toista ilman toista. Kummankaan puolen ei tarvitse voittaa kun kyse on yhdestä kolikosta. Toista vastaan taisteleminen on voiman antamista sille itselleen. Yksilö alkaa suhtautumaan positiivisesti koska hän itse luokittelee tietyn asian negatiiviseksi ja hän paradoksisesti käy taisteluun itseään vastaan.

Eräässä mielessä positiivisinta on se ajattelu joka ei hae positiivisuutta mistään. Ei ole tarvetta kun kaikki on niin kuin on.

Tiuku: Ymmärsin ;)

Päkä: En uskokaan. Posit/negat asenteet ovat dualistisuudessaan toisia vastaan sotivia ja kaksinaisuus synnyttää aina enemmän rauhattomuutta kuin rauhaa.