sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Ei se oo reilua ei

Jossain vaiheessa rysähti päälle se, että tuntuu ettei ihan samalla kädellä kaikille jaeta. Et ei oo niinku reilua. Tuntui et jotkut saa sompailla läpi lasketteluladun helpommalla puolella ja jotkut saa sitten toistenkin edestä. Joo ja vaikka tiedän että vertailusta ei seuraa mitään hyvää ja emme näe kuitenkaan koko juttua mutta kun ei ole reilua ei.... Ja tiedän sen että reiluudenkaipuuseen auttaa vain se että lopettaa sen (reiluudenkaipuun) kokonaan. Reiluutta ei vain ole.

12 kommenttia:

Kuunkuiske kirjoitti...

Karman laki!

Nähdäpä kokonaisuus tämän pienen pätkän sijaan niin tietäisi että mitään epistä ei ole olemassakaan.

A-L kirjoitti...

Pohdit asioita, joihin ei ole ihmisymmärryksellä vastauksia.
Ei meitä helpota geeniperimät, ei tutkitut tai tutkimattomat vastaukset, kun haluaisimme juuri omaan asiaamme perusteltuja vastauksia.
Itse olen pähkäilyissäni (niissä paljon pienemmissä) päätynyt kysymään itseltäni, miksi en juuri minä, miksi tämä pitäisi olla jollakin toisella.
En ole saanut siihenkään vastausta, itseltäni.

Sydämestäni toivon sinun löytävän iloa asioista, joita nyt voit ja haluat tehdä. Nämä on ne päivät, mitä meillä on, nämä hetket.
Lämmöllä!

Anonyymi kirjoitti...

Tekstistäsi tuli mieleen nuorin tyttäreni, joka joskus koulun aloitettuaan tuli kotiin pahoilla mielin koska joku oli sanonut/tehnyt jotain joka ei tuntunut oikeudenmukaiselta.
"Mutta se ei ole REILUA!"-hän ulvoi toivoen kai että saan kaiken taiottua hyväksi.Tai että käärin hihani ja lähden pistämään asiat oikealle tolalle.
Sanoin: "Ei niin! Se ei ole reilua.
Mutta Elämä ei tosiaankaan ole aina reilua!
Sen asian kanssa on opittava vain elämään. Thats it!"
Kyyneleet kuivuivat kunnes tuli seuraava kerta.Elämän koulua.

Aikuisenkin tekee mieli välillä oikeutetusti parahtaa kuin lapsi:
EI REILUA!
Tietäen, että asialle ei mitään mahda.
Eletään siis tässä epäreilussa maailmassa niiden eväiden voimin joita meillä kullakin on.
Ollen tyytyväisiä siihen että ylipäätänsä eletään ja iloiten niistä asioista JOITA ON!
Lapsellisia sanoja joissa ei mitään uutta mutta niin totta.
Hyvää päivää!:)
-SerpentiinaS-

Haneli kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Haneli kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Haneli kirjoitti...

Missä muodossa ja miltä taholta tuon reiluuden pitäisi edes tulla? Palkinto 'oikein' eletystä elämästä? Rahaa, menestystä ja vaikutusvaltaa? Terveyttä?

Moniakaan asioita ei ole mahdollista Ansaita teoillaan, vaikka moista hallinnan harhaa kaupataankin. Vaikka söisi oikein, silti voi sairastua. Vaikka olisi kiva, ei saa kavereita. Luin viime viikolla, että sekä Tarja Halosta että Applen edesmennyt johtajaa kuvataan ilkeiksi ja lapsellisiksi kiukuttelijoiksi, joten ehkä se on menestyksen avain eikä kiltteily :)

Sosiaalisessa mielessä en voi kiistää eriarvoisuutta, mutta subjektiivisesti on kai astuttava vertailun ulkopuolelle - aina jollakin on enemmän, mutta myös vähemmän.

Mikä riittää toiselle ei merkitse toiselle mitään ja jotkut eivät huomaa, vaikka onnea hierottaisi naamaan. On otettava ilo irti siitä mistä saa, ei iloja kukaan muu tule mulle osoittamaan :)

e kirjoitti...

Kuunkuiske, A-L, SerpentiinaS, Haneli: Reiluuden tavoittelu on kuin matkustaisi junassa Keravalta Helsinkiin ja huutaisi, riehuisi ja kaikin tavoin yrittäisi ettei juna menisi Helsinkiä kohden. Mutta minkäs teet. Reilua tai ei B)

Kati kirjoitti...

Minusta ihmisellä täytyy olla oikeus tuntea itsensä joskus reilusti ja aidosti TOSI katkeraksi.. vaikka juuri tuo tunne näyttää nykyisin olevan 'vihonviimeisten kiellettyjen tunteiden listalla'.

e kirjoitti...

Kyllä. Ei tiedä elämästä mitään jos ei ole ollut aidosti katkera. Vaikka se ei ehkä ole paras päätepiste, tarvitseeko minkään päätepisteen olla paras...

Kuunkuiske kirjoitti...

Täällä ilmoittautuu yksi, joka ei tiedä elämästä mitään! ;)

(Minulla ei myöskään ole lapsia, mikä on toinen syy etten tiedä elämästä mitään.)

Katkera. Hmmm...

Tiedän kyllä mitä on olla vittuuntunut, ärtynyt, turhautunut jne.

Katkera? Se kuulostaa korvaani niin myrkylliseltä, että olen ihan salaa tyytyväinen etten ole kokenut sitä.

Minulle tulee siitä mieleen ihminen, joka ei mielestään ole saanut sitä mitä ansaitsee tai on "saanut" jotakin sellaista (ikävää) mitä ei koe ansainneensa.

Ehkä sitten olen sisäistänyt karman lain niin juuriaan myöten, että tiedän tasan tarkkaan saavani juuri sen mitä ansaitsen - hyvässä ja pahassa.

e kirjoitti...

En ole sisäistänyt karman lakia ja vaikka hienolla älyllisellä koukerolla saisin selittämättömän kauhun selitetyksi, tämä ei kuitenkaan poista epäreiluuden tunnetta tilanteesta, jossa vauvojen päitä hakataan jaloista pidellen puuhun äitien katsellessa (puna-khmerit) tai mahdollista katkeruutta jota se synnyttää.

Tunne epäreiluudesta syntyy kun kun käy jotain ns. ikävää. Uuudestaan ja uudestaan. Ei syytä. Job. Kun lopulta karisevat kaikki syyt jää jäljelle puhdas oleminen ja kärsimys sellaisenaa. Ei selitystä.

Katkeruus ei tietenkään ole kannattavaa vuosikymmeniä jatkuvana. Se on energian hukkaa, mutta se saattaa olla koettava asia tiellä, ei tavoite sinällään eikä kukaan sitä semmoiseksi edes näe.

Kuunkuiske kirjoitti...

Epäreiluuden tunne ei ole sama kuin katkeruus! Monestakin asiasta, mikä ei liity suoranaisesti omaan elämään, voi olla esim. sairaan surullinen. Katkeruus tuntuu niin voimakkaalta, että katkeroitua voi vaan sellaisesta mikä liittyy omaan elämään ja hyvin vahvasti vielä. (Tuntuisi siltä.)

Selittämätön kauhukaan ei ole eikä aiheuta katkeruutta.

Jos joutuu kokemaan saman paskan uudelleen ja uudelleen, niin vaikuttaa vahvasti siltä, että ei ole hyväksynyt asiaa - muutenhan siihen ei enää suhtautuisi niin tunteella eli se ei enää tuntuisi niin paskalta.

Ei tietenkään kannata jäädä makoilemaan maahan silloin kun voi nousta ylös ja pyyhkiä jalkojen kuvat kasvoiltaan. Moni jää - uhrin rooliin voi jäädä kiinni; eipähän tarvitse ottaa vastuuta elämästään kun syyttävä sormi osoittaa aina toisaalle.

Jee - katkeruutta ei siis tarvita mihinkään! ;) No ei kai niin kukaan suoranaisesti väittänytkään.

Onnellista vuosipäivää ja hyviä pyhiä muutenkin! :)