lauantai 17. syyskuuta 2011

Taistelusta itseä vastaan

Lueskeli junassa Ken Wilberin kirjaa Rajaton Viisaus ja sitä lukiessa aukesi itselle yksi juttu. Pahassa on aina jokin oma intressi. Aina huonosta tilanteesta tms saan jotain itse. Vaikka tilanne olisi kuinka paha tahansa, se antaa minulle jotain. Vaikka kuinka taistelisin tilannetta vastaan olen myös ollut rakentamassa sitä, koska juuri tämä juttu palvelee minua. Ikään kuin rakentaisin taistelun, mutta samaistuisin vain siihen omaan puoleeni ja kävisin sotaa tuota ns. toista vastaan, mutta tuo toinen on minä itse. Omaa osallistumistani en halua nähdä tai myöntää.

Mitä enemmän riuhdon sitä enemmän olen jumissa, koska taistelen itseäni vastaan.
Alunperin taistelua ei ole. On rauha. Peace.

4 kommenttia:

hanne virtauksesta kirjoitti...

Kiitos tästä..
Olen oivaltanut myös tuon viisuden.
Mutta se on joskus painavaa=)=)

ihanaa viikonloppua sulle ♥

e kirjoitti...

ihanaa viikonlopun jatkoa sinullekin :)

Päkä kirjoitti...

Kerro tästä lisää. Vaikka jokin käytännön esimerkki.

e kirjoitti...

Omaan "pahaan juttuun" on jokin, vaikkakin niin kieroutunut, oma henk.koht intressi.

Siitä minkä kiroaa itsessään on jokin palkitseva ominaisuus. Esim. Välttääkseen vastuun antaa toisten aina päättää omasta puolesta, näin välttyy aina vastuulta, mutta toisaalta välttyy myös kuuntelemasta sitä mitä itse haluaa mistä siis syntyy ristiriita. Toisaalta syyttää sitä minkä vangitsee oman päätöksenteon, mutta samalla nauttii siitä ettei tarvitse ohjata laivaa itse.

Tai...

haluaa laihduttaa mutta sortuu aina ahmimaan. Mitä enemmän yrittää laihtua sitä enemmän sortuu ahmimiseen. Ahmiminen on rajatonta ja laihduttaminen hyvin rajoitettua. Ei halua nähdä niitä hyviä puolia joita ahmimisessa on, siis kysehän on hyvästä ruuasta jota saa siis vetää rajoituksetta.

Voi olla että laajennan tämän postaukseksi :)