perjantai 12. elokuuta 2011

Oikeaa työtä

Mustat sukat tuntuivat todella hyviltä jaloissa. Tuntui mukavalta käyttää koiria illansuussa. Kävellä siinä risoilla ja aukinaisilla lenkkareilla pehmeät sukat jaloissa. Hitaasti ja hiljaa.

Päivällä monesti kuuntelin ja vastailin lapsille parvekkeelta, availin ovea, kielsin jä myönsin: Ei saa tulla meille leikkimään, Saa tulla tunniksi. Tuli semmoinen olo, että just tää on minun virkani, eikä muuta ole tai tarvitse. Mun työ on tässä. Avara tää ovi. Huutaa parvekkeelta et syömään.

Sit välillä huutaa korviss semmoinenn ääni et huolia on oikeasti olemassa, että niille pitää tehdä jotain. Siis ettei ne huolet vaan unohdu sill eihän ne tuu oikeesti hoidettua jos ne kokonaan unohtuu ...ja kuiteski toi on niinko ääni päässä... ja entäs jos ne unohtuu ikuisiksi ajoiksi? Nukut yön yli ja jotain piti ehkä muistaa mut en muista mitä ja ei sen kovinkaan tärkeää täytynyt olla kun se jo unohtui.

3 kommenttia:

Marja Leena kirjoitti...

Hehheh, olisipa se mahtavaa kun huolet noin vain unohtuisi. Ja kyllähän sitä oikeasti tapahtuu. Huomaan sen siitä, kun luen aamusivujani, joille uskollisesti kirjaan huoliani vuodesta toiseen. Ne jäävät aika usein sinne sivuille! Kun lukee parin kolmen vuoden takaisia merkintöjä, huomaa, että niin se vain tuokin huoli katosi ihan itsestään. Aika hoitaa. Ja huono muisti. Ja joskus hyvä valikoiva muisti.

hanne virtauksesta kirjoitti...

Joku huolu vain muuttuu ei huoleksi kun on nukkunut hyvät yöunet..
Jotkut huolet ovat sellaisia, ettei niille voi tehdä mitään, koskaan, vain itselle voi tehdä..

Turhaan me yleensä murehdimme...
olenko kertonut, kuinka murehdin helmikuusta toukokuuhun ihan turhaan. Murehdin paljon. Kuitenkin mikään ei muuttunut vaiks murehdin..
Loppujen lopuksi asia ratkesi parhaimmalla mahdollisella tavalla..
Konkreettisesti koin murehtimisen turhuuden..toivottavasti en unohda sitä!!

e kirjoitti...

Marja_Leena: Huolella on juuri sen verran voimaa kuin mitä sille annamme. Se saa elämässämme juuri sen paikan jonka sille annamme.

hanne: Murehtimatta paras :)