keskiviikko 2. tammikuuta 2008

laatikkoelämää

Elämä ei mahdu lokeroihin johon sitä yritetään rajata.

Kun määrittelemme itsemme joksikin, ja jos sitten toimimme itsellemme antamiemme määritelmien vastaisesti, emme enää mahdukaan siihen lokeroon, johon olemme itsemme yrittäneet ahtaa. Ja nimenomaan ahtaa, sillä niin kuin ei kukaan muu mahdu mihinkään lokeroon, emme mahdu myöskään me itse.

Kuin yrittäisi nielaista koko valtameren yhdellä huikalla.

Ei kommentteja: